A-vitamiini, retinoli - iho ja limakalvovitamiini

12. helmikuu • 2025

Yleistä

Haetko A-vitamiinia ihon kosteustasapainon avuksi, näkökyvylle vai immuunipuolustukseen*?

Suomalaisista naisista puolet ei saa A-vitamiinia suositusten mukaisesi, miehistä kaksi kolmasosaa.

A-vitamiini on välttämätön normaalille näkökyvylle, kasvulle ja kehitykselle, solujen erikoistumiselle, immuunipuolustukselle sekä ihon kosteustasapainon ylläpitämiseen. A-vitamiinia eli retinolia saadaan eläinperäisestä ravinnosta. Keho tuottaa A-vitamiinia myös muuntamalla kasvikunnassa esiintyviä karotenoideja, kuten beetakaroteenia, alfakaroteenia, beetakryptoksantiinia. Lykopeeni ja luteiini ovat tunnettuja karotenoideja, mutta keho ei pysty muuntamaan niitä retinoliksi.

A-vitamiini ja karotenoidit ovat rasvaliukoisia. A-vitamiini kertyy kehoon, minkä vuoksi sen liiallista saantia pitää välttää. Sen sijaan karotenoideja keho muuntaa aktiiviseksi A-vitamiiniksi tarpeen mukaan. Karotenoidien lähteitä voi syödä vapaasti.

Viralliset hyväksytyt terveysväitteet ja toiminta ⁽¹

*A-vitamiini edistää näön pysymistä normaalina, edistää ihon ja limakalvojen pysymistä normaalina, edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa, edistää normaalia rauta-aineenvaihduntaa ja osallistuu solujen erikoistumisprosessiin.

Tarve ⁽²

A-vitamiinin tai tarkemmin retinolin tarve ilmoitetaan yhdistämällä eläinperäisen A-vitamiinin eli retinolin ja kasviperäisten karotenoidien saannit. Karotenoidit pitää muuntaa aluksi muuntokertoimilla vastaamaan retinolin saantia eli retinoliekvivalentiksi (RE). 6 µg: aa (mikrogramma) beetakaroteenia ja 12 µg muita karotenoideja vastaa 1 µg retinolia. Kun ruokavaliosta saadut karotenoidit on muunnettu retinoliekvivalentin mukaisesti, lisätään ne ruokavalion sisältämään retinoliin. Näin saadaan ruokavalion retinolin kokonaissaanti. Retinoliekvivalentti on mittayksikkö, jota käytetään kuvastamaan karotenoidien biologista aktiivisuutta retinoliin verrattuna.

A-vitamiinin tarve ja elintarvikkeiden A-vitamiinipitoisuus ilmoitetaan retinoliekvivalentteina (RE) tai retinoliaktiivisuusekvivalentteina (RAE). Molemmissa huomioidaan sekä ravinnon valmis A-vitamiini että karotenoideista muodostuva A-vitamiini käyttäen hieman erilaisia muuntokertoimia. Suomessa elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä A-vitamiini ilmoitetaan retinoliekvivalentteina (RE) seuraavasti: 1 µg RE vastaa: 1 µg retinolia (A-vitamiinia), 6 µg beeta-karoteenia tai 12 µg muita A-vitamiinin esiasteena toimivia ravinnon karotenoideja.

A-vitamiinin päivittäisen saannin suositus on (3

A-vitamiinin päivittäinen saannin suositus
Lapsille	RE (retinoli ekvivalentti)	RE (retinoli ekvivalentti)
≥ 6 kk	250
7–11 kk	300
1–3 v	300
4–6 v	350
7–10 v	450
Naisille		Miehet
11–14 v	650	700
15- 17 v	650	750
18–24 v	700	800
25–50 v	700	800
51–70 v	700	800
> 70 v	650	750
Raskaana olevat	750
Imettävät	1400

Suurin turvallinen saanti
Lapset	µg, RE
≥ 6 kk
1–3 v	800
4–6 v	1100
7–10 v	1500
11–14 v	2000
15–17 v	2600
Aikuiset	3000

Muistutuksena 1 RE= 1 µg A-vitamiinia (retinolia)

Päivittäisen saannin vertailuarvo

Elintarvikkeiden ja ravintolisien pakkausmerkinnöissä A-vitamiinin päivittäisen saannin vertailuarvo on EU:n asetuksen mukaisesti 800 µg (RE)⁽⁴

Riittääkö saanti turvaamaan tarpeen?

Suomalaisten aikuisten A-vitamiinin saanti Finravinto 2017⁽⁵

mukaan naisten osalta on keskimäärin 747 RE/vrk ja miesten osalta 911 RE/vrk. 51 % naisista saa A-vitamiinia saantisuosituksen mukaisesti, miehistä 38 %. Alle keskimääräisen tarpeen naisista jää 14 % ja miehistä 24 %. Alle vähimmäissaannin naisista jää 4 % ja miehistä 12 %.
Yli 65-vuotiailla naisilla A-vitamiinin saanti on korkeinta, miehillä vastaavasti 45–64-vuotiailla.

A-vitamiinin lähteet

A-vitamiinia eli retinolia saadaan eniten maksasta ja siitä tehdyistä ruoista, maitotuotteista, ravintorasvoista, kananmunan keltuaisesta.

Karotenoideja saadaan oranssin ja keltaisen värisistä hedelmistä ja kasviksista. Vihreät kasvikset ovat myös hyviä karotenoidien lähteitä.

A-vitamiini ravintolisissä

Ylimmän turvallisen saannin määrä aikuisilla on 3000 µg päivässä, lapsilla 800–2600 µg iän mukaan.

A-vitamiini on rasvaliukoinen. Rasvaliukoisena A-vitamiinin, eli retinolin, liiallinen saanti ei poistu virtsan mukana kuten useimmat vesiliukoiset vitamiinit, vaan se varastoituu kehon rasvaisiin osiin – lähinnä varastorasvoihin. Liiallinen, eli yli 3000 µg vuorokaudessa A-vitamiinin saanti on haitallista ja sitä on varottava.

Vitamiinimittauksia suorittavat yksityiset laboratoriot, joilla on myös muita vitamiini-, kivennäis- ja hivenainemittauksia valikoimissaan.

A-vitamiiniyhdisteet valmisteissa (6

A-vitamiinia esiintyy ravintolisissä retinyylipalmitaattina, retinyyliasetaattina sekä karotenoideina. Valmisteina ovat öljyt, kapselit ja tabletit. Muita yhdistemuotoja ei saa käyttää ravintolisissä EU:n alueella.

Biologisesti aktiivinen muoto

Retinoli on A-vitamiinin aktiivinen muoto, jota löytyy eläinperäisistä elintarvikkeista, kuten maksasta ja kalasta. Elimistö voi myös muuttaa beetakaroteenia ja eräitä muita karotenoideja (provitamiini A) retinoliksi.

A-vitamiini ja lääkkeet

A-vitamiinia esiintyy retinoidilääkkeissä (National Institutes of Health/ Office of Dietary Supplements luettu 14.1.2025, Indexbase, lääkeinteraktiot/ Duodecim Terveysportti luettu 14.1.2025). Näissä tapauksissa pitää konsultoida lääkäriä A-vitamiinia sisältävän ravintolisän käytöstä.

Miten A-vitamiinivalmistetta nautitaan ja mihin aikaan

Koska A-vitamiini on rasvaliukoinen, sen imeytymistä voidaan parantaa ottamalla se yhdessä rasvapitoisen aterian kanssa. Rasvat auttavat liuottamaan A-vitamiinia, mikä mahdollistaa paremman imeytymisen ja hyödyntämisen elimistössä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että rasvan läsnäolo ruokavaliossa parantaa A-vitamiinin biologista hyötyosuutta.